kuningas

See also: Kuningas

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *kuningas, from Proto-Germanic *kuningaz.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuninɡ̊ɑs/, [ˈkunʲiŋɡ̊ɑs]
• Rhymes: -uninɡɑs
• Hyphenation: ku‧nin‧gas

Noun

kuningas (genitive kuninga, partitive kuningat)

1. king (the title of male head of state of a monarchist country)

   Synonym: (colloquial) kunn

2. chief, elder (an influential, prominent, or leading person among some)
3. (card games) king

   Synonym: (colloquial) kunn

4. (chess) king

Declension

Declension of kuningas (ÕS type 2/õpik, no gradation)
		singular	plural
nominative		kuningas	kuningad
accusative	nom.
	gen.	kuninga
genitive			kuningate
partitive		kuningat	kuningaid
illative		kuningasse	kuningatesse kuningaisse
inessive		kuningas	kuningates kuningais
elative		kuningast	kuningatest kuningaist
allative		kuningale	kuningatele kuningaile
adessive		kuningal	kuningatel kuningail
ablative		kuningalt	kuningatelt kuningailt
translative		kuningaks	kuningateks kuningaiks
terminative		kuningani	kuningateni
essive		kuningana	kuningatena
abessive		kuningata	kuningateta
comitative		kuningaga	kuningatega

Finnish

FWOTD – 2 September 2013

Etymology

From Proto-Finnic *kuningas, borrowed from Proto-Germanic *kuningaz.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuniŋːɑs/, [ˈkuniŋːɑ̝s̠]
• Rhymes: -uniŋːɑs
• Syllabification^(key): ku‧nin‧gas

Noun

kuningas

1. king
   • 1967, Helge Pohjolan-Pirhonen, “Kansakunta etsii itseään: 1772-1808”, in Kansakunnan Historia, volume 2, W. Söderström, page 70:

     Tällainen epämiellyttävien totuuksien lausuja alkoi käydä epämukavaksi kuninkaan palvontaan omistautuneessa hovimaailmassa.

     This kind of utterer of unpleasant truths started to become inconvenient for a court devoted to basileiolatry.

2. (chess, card games) king

   patakuningas ― king of spades

Declension

Inflection of kuningas (Kotus type 41*G/vieras, nk-ng gradation)
nominative		kuningas	kuninkaat
genitive		kuninkaan	kuninkaiden kuninkaitten
partitive		kuningasta	kuninkaita
illative		kuninkaaseen	kuninkaisiin
		singular	plural
nominative		kuningas	kuninkaat
accusative	nom.	kuningas	kuninkaat
	gen.	kuninkaan
genitive		kuninkaan	kuninkaiden kuninkaitten kuningastenrare
partitive		kuningasta	kuninkaita
inessive		kuninkaassa	kuninkaissa
elative		kuninkaasta	kuninkaista
illative		kuninkaaseen	kuninkaisiin kuninkaihinrare
adessive		kuninkaalla	kuninkailla
ablative		kuninkaalta	kuninkailta
allative		kuninkaalle	kuninkaille
essive		kuninkaana	kuninkaina
translative		kuninkaaksi	kuninkaiksi
abessive		kuninkaatta	kuninkaitta
instructive		—	kuninkain
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuningas (Kotus type 41*G/vieras, nk-ng gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuninkaani kuninkaani accusative nom. kuninkaani kuninkaani gen. kuninkaani genitive kuninkaani kuninkaideni kuninkaitteni kuningastenirare partitive kuningastani kuninkaitani inessive kuninkaassani kuninkaissani elative kuninkaastani kuninkaistani illative kuninkaaseeni kuninkaisiini kuninkaihinirare adessive kuninkaallani kuninkaillani ablative kuninkaaltani kuninkailtani allative kuninkaalleni kuninkailleni essive kuninkaanani kuninkainani translative kuninkaakseni kuninkaikseni abessive kuninkaattani kuninkaittani instructive — — comitative — kuninkaineni second-person singular possessor singular plural nominative kuninkaasi kuninkaasi accusative nom. kuninkaasi kuninkaasi gen. kuninkaasi genitive kuninkaasi kuninkaidesi kuninkaittesi kuningastesirare partitive kuningastasi kuninkaitasi inessive kuninkaassasi kuninkaissasi elative kuninkaastasi kuninkaistasi illative kuninkaaseesi kuninkaisiisi kuninkaihisirare adessive kuninkaallasi kuninkaillasi ablative kuninkaaltasi kuninkailtasi allative kuninkaallesi kuninkaillesi essive kuninkaanasi kuninkainasi translative kuninkaaksesi kuninkaiksesi abessive kuninkaattasi kuninkaittasi instructive — — comitative — kuninkainesi first-person plural possessor singular plural nominative kuninkaamme kuninkaamme accusative nom. kuninkaamme kuninkaamme gen. kuninkaamme genitive kuninkaamme kuninkaidemme kuninkaittemme kuningastemmerare partitive kuningastamme kuninkaitamme inessive kuninkaassamme kuninkaissamme elative kuninkaastamme kuninkaistamme illative kuninkaaseemme kuninkaisiimme kuninkaihimmerare adessive kuninkaallamme kuninkaillamme ablative kuninkaaltamme kuninkailtamme allative kuninkaallemme kuninkaillemme essive kuninkaanamme kuninkainamme translative kuninkaaksemme kuninkaiksemme abessive kuninkaattamme kuninkaittamme instructive — — comitative — kuninkainemme second-person plural possessor singular plural nominative kuninkaanne kuninkaanne accusative nom. kuninkaanne kuninkaanne gen. kuninkaanne genitive kuninkaanne kuninkaidenne kuninkaittenne kuningastennerare partitive kuningastanne kuninkaitanne inessive kuninkaassanne kuninkaissanne elative kuninkaastanne kuninkaistanne illative kuninkaaseenne kuninkaisiinne kuninkaihinnerare adessive kuninkaallanne kuninkaillanne ablative kuninkaaltanne kuninkailtanne allative kuninkaallenne kuninkaillenne essive kuninkaananne kuninkainanne translative kuninkaaksenne kuninkaiksenne abessive kuninkaattanne kuninkaittanne instructive — — comitative — kuninkainenne third-person possessor singular plural nominative kuninkaansa kuninkaansa accusative nom. kuninkaansa kuninkaansa gen. kuninkaansa genitive kuninkaansa kuninkaidensa kuninkaittensa kuningastensarare partitive kuningastaan kuningastansa kuninkaitaan kuninkaitansa inessive kuninkaassaan kuninkaassansa kuninkaissaan kuninkaissansa elative kuninkaastaan kuninkaastansa kuninkaistaan kuninkaistansa illative kuninkaaseensa kuninkaisiinsa kuninkaihinsarare adessive kuninkaallaan kuninkaallansa kuninkaillaan kuninkaillansa ablative kuninkaaltaan kuninkaaltansa kuninkailtaan kuninkailtansa allative kuninkaalleen kuninkaallensa kuninkailleen kuninkaillensa essive kuninkaanaan kuninkaanansa kuninkainaan kuninkainansa translative kuninkaakseen kuninkaaksensa kuninkaikseen kuninkaiksensa abessive kuninkaattaan kuninkaattansa kuninkaittaan kuninkaittansa instructive — — comitative — kuninkaineen kuninkainensa

Note also the literary genitive plural form kuningasten.

Synonyms

• kunkku
• (in games): kurko

Derived terms

• kuningatar
• Kuninkaala
• kuninkaallinen
• kuninkuus
• kunkku

 

compounds

• aurinkokuningas
• herttakuningas
• hiihtokuningas
• kahlekuningas
• kuningasaika
• kuningasajatus
• kuningasalbatrossi
• kuningasantilooppi
• kuningasboa
• kuningasfasaani
• kuningasfregattilintu
• kuningasgambiitti
• kuningasharlekiini
• kuningashiirihaukka
• kuningashuone
• kuningashyökkäys
• kuningasidea
• kuningasjakamari
• kuningasjalokotka
• kuningaskaappari
• kuningaskaija
• kuningaskalastaja
• kuningaskobra
• kuningaskondori
• kuningaskottarainen
• kuningaskruunu
• kuningaskunta
• kuningasliputtaja
• kuningaslohi
• kuningaslähetti
• kuningasmerikotka
• kuningasmerimetso
• kuningasmielinen
• kuningasosterivinokas
• kuningasparatiisilintu
• kuningaspari
• kuningasperhe
• kuningaspingviini
• kuningasrapu
• kuningasseepra
• kuningasseppä
• kuningassiimaevä
• kuningassivusta
• kuningassotilas
• kuningassuku
• kuningastiira
• kuningastrappi
• kuningastukaani
• kuningasturpiaali
• kuningasvalta
• kuningasvesi
• kuningasvierailu
• kuningasvinokas
• kuningasvärisuora
• kuninkaanistuin
• kuninkaankartano
• kuninkaankruunu
• kuninkaankäräjät
• kuninkaanlinna
• kuninkaanmurha
• Kuninkaanmäki
• kuninkaansurmaaja
• Kuninkaantammi
• kuninkaantekijä
• lyöjäkuningas
• maalikuningas
• patakuningas
• pirtukuningas
• ravikuningas
• ristikuningas
• ruutukuningas
• sillikuningas
• sillikuningaskala
• vaalikuningas
• varakuningas
• äänikuningas

 

See also

• korttipakka

Further reading

• “kuningas”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[3] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuniŋɡɑs/, [ˈkuniŋɡəz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuniŋɡɑs/, [ˈkuniŋɡ̊ɑʒ̥]
• Rhymes: -uniŋɡɑs
• Hyphenation: ku‧nin‧gas

Noun

kuningas

1. Alternative form of kunigas
   • 1915, Volmari Porkka, quoting Krestiina, “1001. Narvusi, Kurkola. II 401.”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[4], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     Kunis oli Katrina kuningas, // Sinis oli suru Suomen maalle,

     When there was Queen Catherine, // Then there was a great sorrow upon the Finnish land,

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 54:

     Magellan lupaisi ispanian kuningalle löytää toisen teen.

     Magellan promised the Spanish king to find a different route.

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 36:

     Heijen poolest ono politsia. Heijen poolest ono itse kuningas.

     The police is after them. The tsar himself is after them.

Declension

Declension of kuningas (type 2/patsas, nk-ng gradation)
	singular	plural
nominative	kuningas	kuninkaat
genitive	kuninkaan	kuninkain
partitive	kuningasta, kuningast	kuninkaita, kuninkaja
illative	kuninkaasse	kuninkaisse
inessive	kuninkaas	kuninkais
elative	kuninkaast	kuninkaist
allative	kuninkaalle	kuninkaille
adessive	kuninkaal	kuninkail
ablative	kuninkaalt	kuninkailt
translative	kuninkaaks	kuninkaiks
essive	kuninkaanna, kuninkaan	kuninkainna, kuninkain
exessive1)	kuninkaant	kuninkaint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.