lähdettäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lähdettäminen (38)
- teonnimi verbistä lähdettää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lähdettäminen | lähdettämiset |
| genetiivi | lähdettämisen | lähdettämisten lähdettämisien |
| partitiivi | lähdettämistä | lähdettämisiä |
| akkusatiivi | lähdettäminen; lähdettämisen |
lähdettämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lähdettämisessä | lähdettämisissä |
| elatiivi | lähdettämisestä | lähdettämisistä |
| illatiivi | lähdettämiseen | lähdettämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lähdettämisellä | lähdettämisillä |
| ablatiivi | lähdettämiseltä | lähdettämisiltä |
| allatiivi | lähdettämiselle | lähdettämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lähdettämisenä (lähdettämisnä) |
lähdettämisinä |
| translatiivi | lähdettämiseksi | lähdettämisiksi |
| abessiivi | lähdettämisettä | lähdettämisittä |
| instruktiivi | – | lähdettämisin |
| komitatiivi | – | lähdettämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lähdettämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lähdettämis- | |