Poliittiset suhteet

Suomen ja Viron suhteet perustuvat läheisyyteen, sukulaistunteeseen ja yhteisiin kohtaloihin. Maidemme historian vaiheissa on ollut niin yhtymäkohtia kuin erojakin. Suomi ja Viro saavuttivat itsenäisyytensä samoihin aikoihin. Toisen maailmansodan traagisissa vaiheissa naapureiden tiet erkanivat ja yhtyivät jälleen vuonna 1991. Tänään Suomea ja Viroa sitovat samat eurooppalaiset arvot sekä yhteiset juuret ja historian kokemukset.

Vasta itsenäistynyt Suomi tunnusti Viron virallisesti vuonna 1920. Diplomaattiedustusta pidettiin yllä Viron neuvostomiehitykseen saakka 1940. Diplomaattisuhteet palautettiin vuonna 1991.

Suomen ja Viron suhdetta voi kuvata sanalla erityissuhde. Olemme naapureita ja kielisukulaisia, joille Itämeren yli ulottuva yhteistyö on luonnollista kaikilla yhteiskunnan saroilla. Vankan perustan suhteillemme muodostaa ihmisten välinen vilkas kanssakäyminen ja mittavaksi kasvanut taloudellinen yhteistyö. Valtiojohdon tasolla läheinen yhteydenpito näkyy tiiviinä vierailuvaihtona.

Matkustajamäärät maidemme välillä kasvavat jatkuvasti. Talvella 2005 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella 76 % suomalaisista on käynyt Virossa. Vuonna 2004 noin miljoonan suomalaisen arvioitiin käyneen päiväristeilyllä Virossa ja lisäksi noin 800 000 yöpyneen maassa. Vastaavasti virolaisten turistien määrä Suomeen kasvoi lähes 70 % ollen vuonna 2004 noin 383 000 kävijää.

Viro ja Suomi ovat merkittäviä markkina-alueita toisilleen. Viro on Suomen tärkein kauppakumppani Euroopan unionin 15 uuden jäsenmaan joukossa. Virolle Suomi on puolestaan ylivoimaisesti suurin kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Ulkomaisista investoijamaista Ruotsi ja Suomi ovat sijoittaneet selvästi muita enemmän Viroon.

Viron liittymistä EU:hun 1.5. 2004 voidaan pitää merkkipaaluna myös Suomen ja Viron suhteille. Sekä poliittiselle kanssakäymiselle että eri alojen jokapäiväiselle yhteydenpidolle on avautunut uusia mahdollisuuksia. Rajanylitys ja kaupankäynti ovat sujuvoituneet samalla, kun vanhaa byrokratiaa on purettu. EU-kokouksissa Suomella ja Virolla on usein samoja kantoja ja maat jakavat yhteisen näkemyksen siitä, miten EU:ta on kehitettävä.

Suomen politiikan tavoitteena on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut tukea Viron sisäistä kehitystä ja valtion kansainvälisen aseman vakiinnuttamista. Viron EU-jäsenyyden myötä Suomen kahdenväliset apuohjelmat Virossa päättyivät vuoden 2004 lopussa. Suomalaisilla ja virolaisilla on nyt mahdollisuus hakea yhdessä EU-rahoitusta rajat ylittäville projekteilleen.

Maiden läheisyys ja molempiin suuntiin kasvavat ihmisvirrat näkyvät myös poliisin, tullin, rajalaitoksen ja oikeusviranomaisten työssä. Viranomaisten välisellä tiiviillä yhteistyöllä pyritään vastaamaan mm. huumausainerikollisuuden, tarttuvien tautien ja naiskaupan nopeaan kasvuun Itämeren alueella. Rikokset, ympäristön saastuminen sekä sosiaali- ja terveysongelmat eivät tunne valtioiden välisiä rajoja.

Vaikka Suomi ja Viro toimivatkin nyt molemmat EU:n täysivaltaisina jäseninä, ei kahdenvälinen yhteistyö ole vähentynyt tai menettänyt merkitystään. Tästä osoituksena Suomen ja Viron pääministerit julkaisivat vuonna 2003 raportin, joka antaa suosituksia yhteensä 43:lle hallinnonalalle yhteistyön kehittämiseksi. Aloista mainittakoon ympäristö-, kulttuuri-, talous- sekä tiede- ja tutkimusyhteistyö. Raportin täytäntöönpano on käynnissä.

Suomi- ja Viro Euroopan unionissa -raportti 

Sivun alkuun  
 

 

Päivitetty 12.09.2005

Tietoa verkkopalvelusta © 2003 Suomen suurlähetystö, Tallinna