• Presidentti Niinistö on ollut huomattavasti tiukempi armahdusten suhteen kuin esimerkiksi edeltäjänsä Tarja Halonen.
  • Perustuslain mukaan presidentti voi armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli vastikään hänelle osoitettuja armoanomuksia, joita oli kertynyt 17 kappaletta. Hän ei antanut vihreää valoa yhdellekään.

Tällä erää armoa anoneiden listalla oli useita suomalaisia kauhistuttaneiden veritöiden tekijöitä.

Jalkajousimurhaaja anoi armoa

Yksi armoa anoneista oli jalkajousimurhaajana tunnettu Alexandr Siekkinen, joka murhasi kylmäverisesti kaksi hänelle ennalta tuntematonta naista Porissa kesäkuun 2007 alussa. Naiset makasivat sängyllä, ja Siekkinen ampui puolustuskyvyttömiin uhreihinsa jalkajousella useita nuolia.

Hän ampui molempia naisia seitsemän kertaa. Kun nuolet loppuivat, Siekkinen otti jo ammutut irti ja ampui uudelleen.

Tekijä tuomittiin helmikuussa 2008 käräjäoikeudessa ja marraskuussa 2008 hovioikeudessa.

Samaten armoa anoi Tuomo Erik Mustonen, joka tuomittiin vuonna 2008 kymmeneksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen taposta, kuolemantuottamuksesta ja maksuvälinepetoksesta.

Mustonen oli kahden kaverinsa kanssa pahoinpidellyt ja haudannut 48-vuotiaan miehen elävänä peltoon kesäkuussa 2007 Oulun Hietasaaressa. Oikeuslääkärin mukaan uhri kuoli tukehtumalla.

Myös esimerkiksi tammikuussa 2011 noin 50-vuotiaan miehen surmannut, paloitellut ja polttanut Markku Tapani Uusitalo haki armahdusta. Murhatyön motiivina oli mustasukkaisuus.

Uusitalo tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2012.

Niinistö luopuisi armahdusoikeudesta

Presidentti Niinistö antoi ymmärtää viime vuoden marraskuussa, että olisi valmis luopumaan presidentin armahdusoikeudesta. Saman arvioinnin voisi hyvin tehdä tuomioistuinlaitoksen sisällä.

- Tässä on vanha perinne takana, se on vähän niin kuin kuningasajan perinteitä, että valtija vapahtaa, Niinistö sanoi STT:n haastattelussa.

Niinistö huomautti, että myös presidentin kohdalla armahduspäätösten taustalla on aina korkeimman oikeuden lausunto, ja kyse on "tuplakierroksesta".

Vuoden 2017 lopulla voitiin laskea, että presidentti Niinistö on virkavuosinaan armahtanut keskimäärin kolme ihmistä vuodessa - tuolloin yhteensä 18.

Viime vuoden loppuun mennessä armoanomuksia oli Niinistölle tullut kaikkiaan 461, joista hylättiin tai jätettiin käsittelemättä 443.

Presidentti Tarja Halonen oli Niinistöä huomattavasti aktiivisempi armahtelija. Hänen virkakaudellaan armoa sai keskimäärin reilut 20 anojaa vuodessa.