Tampereen Koskikeskuksen Suvantokadun puoleinen aulatila on tähän saakka tunnettu sinne sijoitetun Timo Sarpanevan lasireliefin mukaan Ahtojääntorina. Nyt aukio tarvinnee kauppakeskuksen remontin myötä uuden nimen, sillä Ahtojää on viety varastoon odottamaan uutta sijoituspaikkaa.
Yhteensä 488 palasesta koostuva suurikokoinen teos on haastava varastoitava, sanoo Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen.
- Ahtojää tarvitsee isohkon varaston. Tällä hetkellä se on tilapäisvarastossa, koska Ruskossa sijaitsevaa kaupungin kokoelmavarastoa ei ole vielä saatu täysimittaisesti käyttöön.
Taas 20 vuotta piilossa?
Sarpanevan teokselle saatetaan joutua etsimään uutta kotia pitkäänkin. Varastossa odotteleminen ei ole lasikomistukselle uutta.
- Ahtojään sijoittaminen on hankalaa sen suuren koon vuoksi. Edellisenkin sijoituspaikan löytyminen vei parikymmentä vuotta, Tapio Suominen muistuttaa.
Kaupunki osti lasireliefin Timo Sarpanevalta vuonna 1967. Sen sijoituspaikaksi suunniteltiin vuosien saatossa muun muassa keskussairaalaa, pääkirjastoa ja Tampere-taloa. Vuonna 1987 kaupunki sopi vihdoin Koskikeskus Oy:n kanssa teoksen sijoittamisesta uuteen kauppakeskukseen.
Ei ole mahdotonta etteikö teos vielä löytäisi uutta kotia. Kaupungilla on mittavat taidekokoelmat, joissa teokset kyllä kiertävät jonkin verran.
Tosin useimmiten julkisiin tiloihin toivotaan uutta taidetta, Tapio Suominen kertoo.
- Lähtökohtaisesti pyrimme sijoittamaan rakennuksiin aikalaistaidetta tilan rakennusajankohdan mukaan. Kun tiloja saneerataan monet kuitenkin haluavat uudistuksia. Uutta taidetta kysytään kaikkein eniten, ja jonkin verran esitetään toiveita myös värimaailmasta tai jopa tietyn taiteilijan teoksista. Koitamme sovitella hankittuja kokoelmia tilaajien toiveisiin.
Ostoslistalla käyttötaidetta
Kaupungin taidekokoelmaa kartutetaan vuosittain noin sadalla teoksella. Osa menee museokokoelmaan ja loput liitetään kaupungin sijoituskokoelmaan ja pyritään asettamaan esille julkisiin tiloihin tai työhuoneisiin.
Edellisenkin sijoituspaikan löytyminen vei parikymmentä vuotta.
Kokoelmapäällikkö Tapio Suominen
Kokoelmapäällikön mukaan ei ole kovin tavanomaista hankkia Ahtojään kaltaisia hankalasti sijoitettavia teoksia varastoon.
- Nyrkkisääntö sijoituskokoelmaa kartutettaessa on, että teokselle on jo todennäköinen sijoituspaikka katsottuna. Emme osta taidetta puhtaasti varastoon. Joskus tietysti tulee tilanne, jossa on edullista ja järkevää saada teos talteen vaikka sille ei vielä olisi paikkaa.